Kitusuon Sofia -oopperan jämsäläiset laulajat konsertoivat

Maakuntien kansanoopperahankkeet ovat vakiinnuttaneet paikkansa Suomen suvessa. Tänä kesänä Mänttä-Vilppulassa esitetään, Kitusuon Sofia -ooppera, jossa on mukana myös jämsäläisiä laulajia ja soittajia. 

Suvisia lauluja –konsertti

Kitusuon Sofia -oopperassa on mukana jämsäläisiä muusikoita niin tärkeässä kuorolaulajan tehtävässä kuin Mäntän tehtaan soittokunnassa Antti Arolan johtamana. Tie Jämsästä Mänttään on hyvä, mutta matka mielletään pidemmäksi kuin se onkaan. Solistitehtävissä olevat sopraanot, Hanna Ekblom ja Maria Svan ajattelivat, että olisi hyvä madaltaa jämsäläisten kynnystä lähteä Mänttään katsomaan oopperaa. He järjestävätkin yhteistyössä Jämsänjokilaakson musiikkiopiston, Jämsän työväenopiston ja Mänttä-Vilppulan kaupungin / Kitusuon Sofia -oopperan kanssa konsertin.

Konsertti pidetään Vitikkalan koululla ensi keskiviikkona 7.6. klo 19. Pianisti Kaja Jantsikene säestää konsertissa kuultavat laulut ja mukana on myös baritoni Taisto Polvi. Jämsän konserttiohjelma on valikoima suomalaisista yksilauluaarteista. Ohjelmassa on lauluja ja duoettoja Kilpiseltä, Merikannolta, Sarmannolta, Edelmannilta ja Hannikaiselta. Laulajat esittävät myös oopperakuoron numeroista valikoituja kolmiäänisiä lauluosioita sekä yksittäisiä sooloja.

Baritoni, Taisto Polvi on toiminut useiden maakunnissa toteutettujen oopperatuotantojen roolitehtävissä. Näistä voidaan mainita muun muassa roolit Ilmajoen musiikkijuhlilla, Ylläksen Velho-trilogia ja Martti Kitusen päärooli Virtain Karhu-oopperassa, Saarijärven Runeberg-oopperan Saarijärven Paavon rooli  sekä Hämeenkyrön Sillanpään Marssilaulu-oopperassa F.E. Sillanpään päärooli. Ns. suurten säveltäjien oopperoista hän on tehnyt Toscan Sargristanon, La Pohemin Collinen ja Naamiohuvien Arkkipiispan roolit.

Taisto on laulanut vierailevana solistina kuorojen ja kirkkoteosten esityksissä. Hän on antanut säännöllisesti lied- ja kirkkokonsertteja kotimaassa ja ulkomailla. Lauluopintoja Polvi on suorittanut professori Matti Lehtisen oppilaana sekä nyttemmin professori Jaakko Ryhäsen ohjauksessa. Polvi on ollut myös Valtakunnallisen Oskar Merikanto –yksinlaulukilpailun finalisti.

Jämsänkoskelainen sopraano, Hanna Ekblom, aloitti musiikin opiskelun pianonsoitto pääaineenaan Keski-Suomen konservatoriossa. Lauluopinnot alkoivat ensin sivuaineena Virpi Kilpelän johdolla, Hannan ollessa 15-vuotias. Myöhemmin laulusta tuli ensisijainen instrumentti, ja opettajaksi vaihtui Päivi Virolainen-Kalpio.

Vuodesta 2014 lauluopinnot ovat jatkuneet Jaakko Ryhäsen oppilaana. Hanna on jämsäläisille tuttu ensiintyjä, sillä hän on toiminut paljon solistitehtävissä niin yksityistilaisuuksissa kuin konserteissakin. Viime vuosina Hanna on tehnyt paljon taiteellista yhteistyötä kanttori Helena Säilyn kanssa.

Kuorevesiläinen sopraano, Maria Svan, aloitti musiikkiopintonsa Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopistossa Pylkönmäellä. Myöhemmin hän on opiskellut laulua, mm. Sirkka Haaviston oppilaana Kaustisen musiikkilukiossa, Pohjois-Michiganin Yliopistossa, Centria amk:ssa, Jyväskylän amk:ssa sekä ottanut tunteja Margareta Haverinen-Brandtilta ja Jaakko Ryhäseltä. Lauluopintojen lisäksi Maria on valmistunut mm. musiikkikasvatuksen maisteriohjelmasta.

Svan on esiintynyt monissa näyttämöproduktioissa ja konsertoinut niin Suomessa kuin ulkomailla ollen mm. Savonlinnan Oopperajuhlakuoron 1. sopraanossa kaudella 2008. Maria on opettanut laulua lukuisissa oppilaitoksissa ja toimii nykyisin äänivalmentajana omassa yrityksessään.

Pianisti Kaja Jantsikenellä on vaikuttava musiikillinen koulutus: pianonsoitonopettajan ja ammattisäestäjän diplomi (Tartto) ja kirkkomuusikon tutkinto sekä Tampereen konservatoriosta että AMK:sta, josta Kaja on valmistunut myös musiikkipedagogiksi. Kajalla on suoritettuna niin pianonsoiton kuin kuoronjohdon B-tutkinnot.

Hän on toiminut kulttuurialan lapsityön johtajana sekä 30 vuotta pianonsoitonopettajana ja ammattisäestäjänä musiikkioppilaitoksissa Virossa ja Suomessa. Kaja on ollut myös 18 vuotta kanttorina ja kuoronjohtajana sekä perustanut Vilppulaan kaksi kuoroa (Kantelo-kuoro ja Kajattar-kuoro). Vuodesta 1995 hän on asunut pysyvästi Suomessa työskennellen tällä hetkellä Keuruun seurakunnassa, Merikanto-opistossa ja Autere-opistossa. Muusikkona hän toimii jatkuvasti solistina ja säestäjänä sekä soittaa erilaisten musiikkiryhmien kanssa.

Kitusuon Sofia -kansanooppera  

Kansanoopperan tarina kertoo Sofia Kitusen elämästä nuorena vilppulalaistyttönä, joka rakastuu venäläiseen tataarisotilaaseen, Pauliin. Sofia tuomitaan kuolemaan ”yhteistyöstä venäläisten kanssa” mutta hän pelastuu, kun naapurin poika ei raaski ampua niin kaunista naista. Libreton on kirjoittanut Tampereen Komediateatterinkin johdossa toiminut Tapio Parkkinen yhdessä veljensä Seppo Parkkisen kanssa. Tapio myös ohjaa oopperan. Tarina on tosi ja tulee lähelle tekijöitä. Sofia ja Paul ovat Parkkisen isovanhempia.

Sävellyksestä ja sovituksesta on vastannnut akateemikko kapellimestari Jorma Panula. Erlend Jantsikene ohjaa Kuoroa ja on tehnyt täydentäviä sovituksia sekä säveltänyt lisää materiaalia. Oopperan musiikissa on sekä uutta tuotantoa, että Suomen itsenäisyyden alkuvaiheilta tuttuja aikalaislauluja.

Vilppulassa oli merkittävä venäläisjoukko

Helmi-maaliskuussa 1918 Vilppulan seudulla oli venäläisiä sotilaita keskellä punaisten ja valkoisten taisteluja ja rintamalinjoja. Venäjän armeija oli hajoamistilassa, sotilaita kotiutettiin, heitä lähti omavaltaisesti lomalle tai karkasi. Erityisesti sen jälkeen kun valta joukko-osastoissa oli siirtynyt neuvostojen käsiin. Monet venäläisistä sotilaista eivät halunneet jäädä Suomeen sisällissodan  taistelujen alettua. Osa kuitenkin liittyi punakaartiin vapaaehtoisina palkkasotilaina. Osa sotavangeiksi jääneistä venäläisistä sotilaista lähetettiin kotimaahan, osa tuomittiin kuolemaan. Lopullinen palauttaminen alkoi kesän 1918 lopussa osana Ensimmäisen maailmansodan rauhanneuvotteluja.

Helmikuun alussa Vilppulan taisteluissa oli 400 venäläisen sotilaan joukko. Tavoitteena vallata punaisten kanssa Vilppula. Nämä sotilaat olivat sotilaallisen käskyvallan alainen yksikkö eivät vapaaehtoisia, eivätkä enää Venäjän armeijan virallisia joukkoja. Heidän lisäkseen venäläisiä tuli Tampereelta sekä Kurusta useita satoja miehiä, joukossa myös ns. mustakaartilaisia, jotka olivat pääasiassa matruuseja. Ensimmäinen ratkaiseva käänne taisteluissa oli matruusien tappio Pekkalan taistelussa. Punaisten usko venäläisten mahdollisuuksiin murtaa valkoinen rintama alkoi horjua.

Oopperan tapahtumat sijoittuvat sodan sekasorron ja vaihtuvien rintamien keskelle. Sofia Kitusuo on torpan tytär Vilppulasta. Hän kohtaa venäläisen sotilaan Paul Karakulkan, he rakastuvat, joutuvat eroon, Sofia alkaa odottaa lasta. Heidän lapsensa syntyy jouluna 1918.

Paul Karakulka, Sofian rakkaus, on sotilas Orenburgin jalkaväkipataljoonasta, joka oli sijoitettu Suomeen talvella 1917-18. Orenburg on kaupunki Keski-Aasiassa, vanhojen kauppateiden risteyksessä, muslimien ja kristittyjen kaupunki. Erityisen kuuluisa Orenburg oli kirjapainotaidostaan ja yhteyksistään arabialaiseen ja persialaiseen kulttuuriin. Paul itse on kristitty ja tataari, hänen kauttaan tarina ulottuu aroille ja tataarien ikiaikaiseen kulttuuriin ja  myyttiseen tarustoon, jota hallitsevat hevoset. Myös musiikissa kuullaan alkuperäisiä tataarisävelmiä, joita ohjaaja etsi Tampereella asuvan tataariyhteisön avustuksella.

Oopperan libretto perustuu todellisiin tapahtumiin, dokumentaariseen aineistoon ja arkistomateriaaliin. Tutkimustyö alkoi jo kymmenkunta vuotta sitten, jolloin Seppo Parkkinen kirjoitti aiheesta kuunnelman Orenburgilainen satukirja.

Sofian ja Paulin tarina tuo Suomen sisällissodan yksittäisen ihmisen kokemustasolle, se kertoo rakkaudesta, joka kohtaa häpeää ja halveksuntaa mutta joka pelastuu elämälle. Se on myös moninaisten identiteettien kertomus, joka laajenee suomalaisesta todellisuudesta kuvaksi kansojen ja valtakuntien murroksesta, suuresta taitekohdasta.

Kun kuulemme maailmalta uutisia sisällissodista, ajattelemme helposti, että kuinka kansat voivat sotia omiaan vastaan. 1918 vuodesta ei kuitenkaan ole niin pitkä aika. Suomen kansan oli haudattava sisällissodan muistot yhdistääksern voimansa talvisodan ja jatkosodan hetkellä. Sodasta jäi paljon kipeitä asioita, joissa on kansallamme on edelleen paljon käsiteltävää. Ooppera muistuttaa meitä siitä, että ihminen on sama kaikkialla maailmassa. Pystyy julmiin tekoihin mutta myös rakkauteen.

Pihlajalinna-areenalla kesä-heinäkuun taitteessa esitettävän oopperan päärooleissa ovat: Ulla Paakkunainen, Olli Tuovinen, Jukka Romu ja Taisto Polvi, joka tekee Valten, työväentalon vahtimestarin roolin. Maria Svan laulaa Sofian Miina-siskon roolin ja Hanna Ekblom on Sofian toinen sisko, Henriikka.